Showing results by narrator "Erja Manto" in All Categories

Vastaperustettuun Helsinkiin asettunut komea hollantilainen on onnekas kuin itse piru – ja lähes yhtä rikas. Helsingin varakkaimpana miehenä van Sanden on solminut liiton asemansa ohitse Jägerhornien suvun kanssa. Uudet tuulet puhaltavat merireiteillä. Pystyykö nuori Helsinki varmistamaan paikkansa kauppakaupunkina?

Oletko valmis kuulemaan Veetin mahtavasta kesästä? Kesälomalla voi tehdä kaikkea kivaa, ja Veetillä onkin valtavasti ideoita loman varalle. Kaikki ideat eivät ole aikuisten mieleen, mutta aikuiset ovatkin vähän outoja. Kesän kunniaksi Veeti pääsee esimerkiksi Vernan kanssa kanoottiretkelle ja oppii, miten valmistetaan itse jäätelöä. Veeti kesälomalla on Vilkkalan Veeti -sarjan kolmas osa, jossa kerrotaan monista jännittävistä kommelluksista, vesipyssyistä, puiden kaatamisesta ja siitä, miten hauskoja helium-pallot voivat olla.

Täältä tulee Veeti! Oletko koskaan kuullut pojasta nimeltä Veeti Eemeli Eskelinen? Veeti on ihana lapsi, joka pitää makaronista ja jauhelihakastikkeesta, lastenohjelmista ja kavereiden kanssa leikkimisestä. Veeti asuu yhdessä äitinsä, isänsä ja isosiskonsa kanssa kauniissa keltaisessa talossa paikassa, jonka nimi on Vilkkala. Veeti viihtyy varsinkin naapurissa asuvan Vernan kanssa ja yhdessä he keksivät vaikka minkälaisia seikkailuja ja leikkejä. Valitettavasti aikuiset eivät aina pidä Veetin leikeistä, eikä kaikki välttämättä suju ihan Veetin suunnitelmien mukaan...

Veeti on jälleen vauhdissa Kuten kaikki jo tietävät, Veetillä riittää ideoita. Koulussa ja leikeissä niitä usein tarvitaankin, ja Veetillä on tosi hauskaa naapurinsa Vernan ja muiden kavereiden kanssa. Veeti pelaa jalkapalloa, juhlii syntymäpäiviä, haaveilee lemmikistä ja pukeutuu Halloweenin kunniaksi, aivan kuten muutkin lapset. Veetin kohdalla asiat vain kehittyvät välillä hieman eri suuntaan kuin oli tarkoitus.

Vilkkalan Veetin ihana joulukalenteri Oletko koskaan miettinyt, onko tonttuja olemassa? Ja jos niitä on, voiko niitä nähdä? Entä miten voisi rakentaa tonttuansan? Veeti pohtii näitä kysymyksiä erityisen paljon tänä jouluna, kun hän on siirtynyt eskarista ensimmäiselle luokalle. Myös hammaskeiju mietityttää Veetiä, sillä häneltä on irtoamassa maitohammas. Lisäksi Veeti oppii viemärissä asuvista krokotiileista ja saa tietää, mitä pitää tehdä, jos eksyy joulutivoliin. Lisäksi kirjassa kerrotaan tietysti siitä aivan erityisestä joulukihelmöinnistä, joka tuntuu vatsassa.

Eskari odottaa! Veeti on innoissaan aloittamassa eskarin. Eskari on vähän jännittävä, mutta ainakin sitä varten saa uuden, hienon repun. Veetiä jännittää myös äidin mahassa kasvava vauva. Veeti oppii pian, että eskarissa saa tietää esimerkiksi dinosauruksista ja kirjaimista. Lisäksi sielläkin on aika paljon sääntöjä, joiden noudattaminen ei aina ole helppoa.

Tuuli Falkenfelt on kartanonherra Leo Falkenfeltin ja Margaretan tytär, Tammimäen perijätär. Hänen äitinsä on menehtynyt traagisesti synnytykseen, ja murheellinen Leo ikävöi rakasta Margaretaansa. Muutoksen tuulet puhaltavat Kotkatjärvellä: sodan jälkeen kartanot saavat uusia asukkaita, jotkut mieluisampia kuin toiset.

Eletään 40-luvun loppua ja Leo ja Tuuli asuttavat Tammimäen kartanoa. Ajat ovat muuttuneet, eikä kartanonherrojen tyttäretkään ole enää pelkästään hienoja neitejä. Tuuli on opiskellut Helsingissä agronomiksi ja osallistuu maatilan töihin esimerkiksi ajamalla traktoria.

Kun Aiju ja Nina kohtaavat laivalla, alkaa matka menneisyyteen. Naisia yhdistää sama lapsuuden synkkä varjo, sota. Vuoden 1941 tapahtumat ovat jättäneet jälkensä molempiin. Toinen koki ne suomalaisessa sotasairaalassa, toinen Ravensbruckin keskitysleirillä Saksassa. "Elämän totuutta etsi", lukee sotasairaalan seinällä. Kappale totuutta paljastuu pienelle Aijulle, kun hän leikkauksen jälkeen vaeltaa sairaalan käytävällä keskellä sen veristä arkea ja haavoittuneiden kipua.

Ursula Pohjolan-Pirhosen 1970- ja 1980-luvuilla ilmestyneet ihanat kartanoromaanit tekevät paluun äänikirjoina. Tammimäen Margareta on kirjailija Ursula Pohjolan-Pirhosen (1925-1984) historiallisen Tammimäki-sarjan ensimmäinen osa, jossa seurataan romanttista herraskartanoelämää Tammimäen, Kesäniemen ja Sudenpään kartanoissa 1920-luvun Suomessa. Paroni Karl Falkenfelt asuu Tammimäen kartanossa ainoan tyttärensä Margaretan kanssa. Tunnelmallista kartanoa koristavat valkeat pilarit ja vehreä puutarha, ja Margaretalle kartano on paratiisi maan päällä.

Arkielämää on yhdenpäivänromaani. Maankiertäjä pappi Nyman saapuu Koppelmäen tilalle, mutta hän ei ole päähenkilö. Pääosassa on tilan yhteisö: vanha isäntä, talon tytär Loviisa, piiat Annastiina ja Eveliina, rengit Jussi ja Jahvetti, loisvaimo Liena lapsineen, Hullu-Kalle ja suutari Filemon. Kovin paljon ei tapahdu. Koppelmäessä on menossa heinätyöt, Loviisa leipoo leipää ja keittää kahvia. Heinäntekijät tulevat syömään. Jutustellaan. Näennäisen tapahtumattomuuden alla on paljon asiaa ihmisen elämästä. On muutakin, mutta varsinkin käyvät selväksi naisten rajalliset mahdollisuudet.

Supikoirat elävät pareittain. Tämän oppii Johannes, kun tulee yön pimeydessä ajaneeksi supikoiran yli. Pian Johannes huomaakin hoivaavansa kuolleen supikoiran puolisoa. Tamperelaisen rintamamiestalon villiintyneen puutarhan ja hajoavan perheensä keskellä Johannes on yhtä yksin kuin supikoira. Orvokki-vaimo ottaa takaisin kadotettua nuoruuttaan syöksymällä suhteeseen kolmekymppisen Kain kanssa, ja yhteys jälkikasvuunkin on katoamassa. Perheen aikuiset lapset Aura ja Arvi oireilevat ristiriitojen paineissa.

"Tulee päivä, jolloin sinä olet Ranskan kuninkaalle tärkein ihminen maan päällä, päivä jolloin kuningas palvoo sinua."Poikkeuksellisen kaunis ja lahjakas porvaristyttö Jeanne Poisson vaalii sydämessään lapsena saamansa ennustusta: jonakin päivänä ihailtu kuningas Ludvig XV vielä huomaisi hänet. Kohtalo odottaa Jeannea Versaillesin saleissa, mutta Ranskan hovi on vaarallinen ja petollinen paikka, ja kilpailu kuninkaan suosiosta kovaa. Ludvigin rakastajattaret vaihtuvat tiuhaan, mutta neuvokas Jeanne onnistuu hurmaamaan kuninkaan ja nousemaan ennennäkemättömän vaikutusvaltaiseen asemaan.

"Minä en halua koskaan mennä naimisiin, koska kuitenkaan en voi saada miehekseni sinua." Flemingin suvun jäsenet tunnetaan voimakkaasta tahdostaan ja kiivaasta luonteestaan, eikä Ruotsin laivaston nuori amiraali Klaus Fleming ole poikkeus. Samaan aikaan kun hovissa Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana kisailevat vallasta ja maineesta, Klaus Flemingin mieltä painaa synkkä salaisuus. Linnan saleissa kuiskitaan, että Klaus-herra ihailee ja rakastaa niin suuresti omaa sisartaan, ettei suo tätä kenellekään toiselle.

"Teidän Majesteettinne on se aurinko, josta säteilee valoa ja lämpöä meihin kaikkiin"Jo nuorena valtaan noussut Ranskan Ludvig XIV, Aurinkokuningas, tunnetaan intohimoisista rakkaussuhteistaan ja lukuisista rakastajattaristaan. Uljas Ludvig ei tyydy järkiavioliittoon espanjalaisen Maria Teresian kanssa, vaan etsii rakkautta viehättävien ja henkevien hovinaisten vuoteista. Kuninkaan kiintymyksestä ja sen mukanaan tuomasta korkeasta asemasta käydään kiihkeää kamppailua, eivätkä hovin kaunottaret kaihda likaisiakaan temppuja päihittääkseen kilpailijansa.

"Jos minä kutsuisin teidät Pietariin niin tulisitteko te?" Hurmaava Aleksanteri I, Venäjän mahtava keisari ja Suomen suuriruhtinas, jättää jälkeensä palvovia alamaisia ja murskattuja sydämiä. Avioliitostaan ja rakastajattaristaan huolimatta hallitsijan raskasta taakkaa kantava Aleksanteri kaipaa rinnalleen todellista kumppania. Kun komea keisari sitten matkustaa Suomeen osallistuakseen Porvoon valtiopäiville, kohtaa hän tanssiaisissa viattoman ja suloisen 17-vuotiaan Ulla Möllersvärdin.

"Minä rakastan sinua, Eeva, sillä sinä olet kuin Pohjolan kevät." Eletään 1740-luvun alkua, ja naapurimaiden konfliktit ajavat Suomenkin sotatilaan. Nuori ja eloisa pormestarin tytär Eeva Merthen haaveilee rakkaudesta ja valoisasta tulevaisuudesta, mutta sota murskaa nuo unelmat. Kaunis Eeva on monien tavoittelema, mutta millainen suunnitelma kohtalolla on hänen varalleen? Rakkaus voi löytyä mitä odottamattomimmista paikoista, eikä se aina noudata soveliaisuutta.